Dream about tomorrow, Remember yesterday, Live now.

Olen oikeastaan ollut tosi iloinen, tosi paljon nyt. Välillä kun herään aamulla, ensimmäinen ajatus on, jee heräsin, elän. Niin kun muistaisi aloittaa joka aamun. Ehkä siksi mä en pahemmin ole ollut nyt vihainen sairastamiselle, olen onnistunut saavuttamaan sen positiivisen tilan. En tiedä kuinka pitkäksi aikaa, mutta ainakin nyt ja se on pääasia. Tietenkin mua turhauttaa että vieläkin tutkimukset jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja on kysymysmerkkejä. Ketäpä ei. Mutta eipä se ajattelemalla muutu mihinkään. Nyt voi keskittyä nauttimaan siitä, että voi elää. Olla ihan vain tässä ja nyt. Se on vaikeaa, mutta niin kovin hienoa sitten kun se onnistuu. Olen ehtinyt viettämään paljon aikaa ihmisten kanssa, muuten olisin vain niin kiireinen, että en olisi ehtinyt. Tämä pysäytys tuli ehkä oikeaan aikaan mun elämässä. Olen ajatellut paljon tulevaa, tehnyt paljon suunnitelmia, sellaisia jotka olisivat ihan toisenlaisia jos olisin jatkanut eloani terveenä. Pari kuukautta sitten en osannut ajatella elämääni eteenpäin. Nyt on ollut ihan kiva tehdä edes jotain pieniä suunnitelmia.

Tein eilen listoja, sellaisia kun Erlend Loen Supernaiivi kirjan päähenkilö. Vuosia (yli 10) sitten kun luin sen ensimmäisen kerran, kirja aiheutti samanlaisen reaktion. Kirjan päähenkilön listat olivat niin mahtavia, että oli pakko koittaa, muuttuisiko oma elämä niiden avulla. Ei muuttunut, mutta toivat ne jotain hupia. En viitsi kaikkea julkaista täälä, mutta päivän biisi teemaan liittyen;

Asiat joista en ole iloinen tänään:
- Mulla taitaa olla kasvain, mutta siitä ei vieläkään tiedetä mitään.
- Tutkimukset kestää ja on kestänyt jo kauan.
- Minulla ei ole loputonta pankkitiliä
- Hiuksia on lähtenyt paljon (varmaan stressi)
- Vaihdan päättötyön aiheen, mutta en vielä tiedä mihin. Pitäisi tietää kun saikku loppuu.
- Pitäisi valmistua ja työllistyä. Meidän alalla on vähän työpaikkoja.
- Menetin minulle ennen niin kovin tärkeän ihmisen talven aikana
- Lapsuuden kotini ympärillä oleva metsä on kaadettu
- Eduskunta ja kansa ja nykyinen hallitusmuoto, hallintomuoto.
- Järjestöjen toimiminen kadulla. "Onko hetki aikaa ihmisoikeuksille" tai "Haluatko viidessä minuutissa pelastaa maailman".


Asioita joista olen tänään iloinen;
- Äiti, isä, veli, sisko
- Paljon, paljon ystäviä. Mistä mä olen teidät kaikki löytänyt?
- Ihmiset jaksaa välittää, tekee kivoja asioita mulle ja mun kanssa
- Kesä ja aurinko
- Sairauksia voi tutkia
- Sairauksia voi parantaa
- Ilmainen Aamulehti
- Aikaa lukea hyviä kirjoja ja katsoa leffoja
- Tänään varatut liput viimeisen Harry Potterin yönäytökseen (Kyllä, täältä paljastuu Potter-nörtti ja kyllä, kirjat on paljon parempia kun ne leffat)
- Mansikat, niitä on nyt joka paikassa ja niiden näkeminenkin tekee iloiseksi.
- Kohta oleva juhannus ja sen ansiosta toteutuva maisemanvaihdos pois Tampereelta.
- Tänään käyty puhelu vuokranantajan kanssa, jota en ole koskaan tavannut. Mutta jonka kanssa on aina niin kovin hauskaa jutella.
- Tänään huomasin, kuinka valkoisemmat hampaani ovatkaan, kun lopetin röökin PUOLI VUOTTA SITTEN (paitsi tietty viihteellä ollessa).
- Juuri löydetty sarjakuvablogi ja siihen liittyvät läpät kaverin kanssa
- Asunto
- VR, joka siirtää paikasta toiseen
- Mun uusi, ihana, söpö MB pro
- Henki kulkee

Kirjassa päähenkilö monesti ynnäsi listansa yhteen. Kuten, minulla on 10 asiaa, mistä tänään en ole iloinen ja 18 mistä olen iloinen. Eli kahdeksan asiaa enemmän. Ja toisaalta, kun nuo listat lukee, niin ainoastaan yhdellä kohdalla on oikeasti, loppupeleissä yhtään mitään merkitystä. Jos olisin aloittanut siitä, en olisi edes voinut kirjoittaa mitään muuta. Koska sen jälkeen, kaikki muu oikeastaan on ihan turhaa. Kohta, jonka kirjoitin viimeiseksi. Asia josta olen tänään iloinen; henki kulkee. Jos siitä olisi aloittanut, niin eipä olisi tehnyt mieli vinetä vaikka feissareista.

Juuri kun luulitte, että ei imelämmäksi voisi mennä, niin kyllä voi! Kerron ensiksi teille aamustani, niin vähän tasapainottaa tätä siirappia.

Meidän talossa on meneillään ikuisuudelta tuntuva remontti. Ikkunat ja ilmastointi. Vihaan remonttimiehiä, niitä kuuluu vihata ja niistä on kiva märistä. Ne vihaa asukkaita ja käyttäytyy töykeästi, tämä on tällainen kaunis kierre, joka piristää päiviä kaikkien päivää. Asukkaiden yhteishenki nousee, kun voi yhdessä haukkua sitä miten remonttimiehet tuli paskaisilla kengillä asuntoon ja remonttiukot voi nauraa rasittaville, turhan tarkoille asukkaille. En muista kerroinko siitä, miten päivää ennen mun toista operaatiota ne vaihtoi ikkunat tänne. Herätti mut, kertoi tulevansa puolenpäivän jälkeen, menin nukkumaan, heräsin vartin päästä kun ne hiipi mun sängyn vieressä. Ne ilmoitti aloittavansa toisesta huoneesta, menin suihkuun, olin max. 10 min ja tullessani huoneeseeni ne asunto oli tyhjä, mutta ikkuna oli irti. Asun keskustassa. Oli kylmä. Siitä alkoi oikeastaan mun ärsytys tätä remppafirmaa kohtaan.

Eilen ne ramppas täälä vartin välein vääntämässä jotain nappia. Ne herätti mut aikaisin. Oli maanantai ja väsy. Ja ennenkaikkea, tästä ei oltu infottu yhtään mitään. Ehkä ei ärsyttäisi, jos tietäisi, että ne on tulossa päivänä x. Mutta ne tulee randomilla. Vitutti vartin välein päästää ne sisälle (paskaisine kenkineen) huutelemaan jotain lukuja. Eilen illalla laitoin oven yöksi turvalukkoon (voiko noin sanoa?). Mulla oli puoli ysiltä herätys. Heräsin ennen kasia, olin juuri nukahtamassa uudestaan kun ovikello soi ja samantien ovi avattiin. Tämä oikeasti ottaa päähän, miksi ne ei venaa että joku ehtis liikahtaa avaamaan sen oven niille. Ei. Eivätpä päässeet sisälle, enkä mennyt avaamaan. Parin minsan päästä ne soittaa ovikelloa putkeen. Makaan sängyssä ja päätän, että en varmasti avaa niille ovea. Soitto loppuu , ehdin torkahtaa viideksi minuutiksi ja taas uudestaan. Vittuillaksenikaan en avaa. Olisivat sanoneet vaikka eilen, että hei me tullaan taas aamulla. Ne avaa taas oven, kyllä, turvalukko on edelleen kiinni. En uskalla liikkua, kauhea vessahätä. Ne menee pois. Herätyskello soi. Ovikello soi. Menen suihkuun. Kuulen sinnekin miten ovikello soi. Pukeudun, on hiljaista. Ovikello soi, päästän ne sisään. "Käytiin aiemminkin, taisit olla nukkumassa". Joo, niin taisin, nukun tämän remontin takia korvatulpat päässä.

Tästä täysin turhasta tarinasta päästään aasinsillan kautta siihen siirappiin. Ystäväni oli lähettänyt minulle kirjeen. Mikä onkaan siistimpää kun saada kirje? Ehkä pulloposti toimisi vielä paremmin, mutta ihanuutta tämäkin. Kuoressa oli mukana myös POPdesignin tiskirätti. Samaa sarjaa jota liitän moniin lahjoihin, mutta en ole koskaan ostanut itselle. Tai kukaan ei ole ostanut mulle. Nyt sellaisen sitten sain, ja siinä oli todella osuva teksti;

Dream about tomorrow,
Remember yesterday,
Live now.

Kyllä, kliseinen ajatus, mutta niin totta. Niin kovin totta.


Day 21 - A song that you listen to when you’re happy
Kolme eri biisiä, ilon laadusta riippuen;

Katrina & The Waves - Walking On Sunshine (klassikko)
http://www.youtube.com/watch?v=iPUmE-tne5U

Hall & Oates - You Make My Dreams Come True
http://www.youtube.com/watch?v=X_I4wtNPv5w

The Sounds - Midnight Sun
http://www.youtube.com/watch?v=rRcP1j0vrFM