Alkaako jo ymmärrys karttua, niistä jotka tulee joskus kantamaan sun arkkua.

Et koskaan odota minulta liikaa.
Iloitset menestyksestäni, mutta
epäonnistumiseni ei muuta
suhtautumistasi minuun.
Autat minua aina kun voit
- mikä tärkeintä,
olet vain olemassa.

/Wendy Jean Smith


Mitään komplikaatioita ei ole tullut torstaisesta, nyt varmasti voi olla jo varmoilla mielin. Nyt kun kirjoitin tuon, olen varmasti huomenna kuumeessa tai ihan mitä vaan.

Odotan tulevaa viikkoa innolla (tuntuu sunnuntailta). Lähden huomenna Vaasaan, tapaan erään ystäväiseni pitkästä aikaa. Emme ole nähneet kahteen vuoteen (!), hän on ollut silti etenkin viimeisen puolen vuoden aikana elämässäni läsnä ja se merkitsee minulle ihan mielettömän paljon. Tietenkin teidän kaikkien muidenkin olemassaolo. Monestihan se on niin, että tietoisuus siitä, että joku on läsnä ja olemassa, auttaa jo kovin kovin paljon.

Eräs ystävistäni sanoi minulle joulukuun alussa (juuri pari päivää ennen tämän rumban alkamista), että kai minä tiedän, että hän lähtisi vaikka viideltä yöllä kävellen luokseni jos minulla olisi joku hätänä (hän asuu monen sadan kilometrin päässä). Tiesin sen, mutta tuntui helvetin hyvältä kuulla se ääneen sanottuna. Et ehkä uskokaan Riikka, miten paljon nuo sanat on oikeasti antaneet voimaa. Ja tuo on vain yksi esimerkki. Nyt on vain herkkä hetki, rakastan teitä niin kovin paljon. Olen kokenut teidät erilailla tärkeäksi viimeisen puolen vuoden aikana kuin aiemmin. En ehkä muista sanoa sitä tarpeeksi usein, tai kiittää, kyllä te tiedätte. Arvostan äärimmäisyyksiin kaikkea, kaikkea sitä mitä te olette, sitä että olette.


Ilman ystävyyttä ei elämä ole mitään
/Cicero


Niille, jotka uskoivat minuun, kun enää itse siihen pystynyt.
Niille, jotka hymyllään hälvensivät pimeyden kasvoiltani.
Niille, jotka vaihtoivat taakkani vilpittömään iloonsa ja pitävät sitä hyvänä kauppana.
Niille, joiden rakkaus ja nauru antoivat minulle siivet ja sinitaivaan.
Niille, joita en voi kylliksi kiittää.
Ystävälleni.
/Bradley Trevor Grieve

--

Tänäänpäs skippaan päivän 25, säästän sen myöhemmälle. En heti keksinyt oikeaa, enkä jaksa nyt pohtia asiaa. Palatkaamme siis hahmoon johon samaistutaan parhaiten myöhemmin.


Päivä 26 – Kirja, joka muutti mielipidettäsi jostakin

Sata tapaa tappaa sielu / Tuija Välipakka ja Arja Lehtosaari


--
Tässäpä kipaleessa asiaa kerrakseen, Vaasa-aikojen inspiroimana;
http://www.youtube.com/watch?v=wk68UXTTz64