keskiviikko 1. elokuuta 2012

Pilkku vai piste.

Ehkä pilkku on kivempi, kuin piste.

Olin fiilistellyt kirjoittavani sen viimeisen kirjoituksen tähän blogiin viime viikonloppuna. Mietin, kuinka asioista luopuminen on ärsyttävää. Jopa tästä blogista, vaikka en olekaan kirjoitellut tänne mitään järkevää pitkään aikaan. Joku aika sitten olen luopunut myös Joukosta. Enkä muuten koskaan maannut sillä sohvalla, hymiö! Tuntuu, että Jouko oli jotenkin samalla aaltopituudella. Harmi, että monella muulla on huomattavasti suurempi tarve käydä juttelemassa sille, kun mulla. Vaikka ihan oikeasti jokaiselle tekis hyvää päästä säännöllisesti juttelemaan jollekin "ulkopuoliselle". Todennäköisesti tuun pohtimaan näitä asioita aina. Elämää. Sitä miten tämän elämän käyttää. Varmasti olisin paljon onnellisempi, jos en pyörittäis näitä keloja. Eläis vaan. Mutku hiukset kihartuu ja välillä kiharat on tosi jees!

Viikonloppuna kävi pari jännää juttua. Lauantaina sain pitkästä aikaa kunnon allergisen reaktion. Ajelin autolla ja yhtäkkiä nousi ihottumat kumpaankin käteen. Olin lomailemassa toisessa kaupungissa ja allergialääkkeet oli unohtunut Tampereelle. Koska reaktioita ei ole ollut aikoihin, olen alkanut unohtelemaan niiden mukana kuljettamisen. Kurkkua kutitti ja kieli hiljakseen paisui vähän. Ei pahasti kuitenkaan. Sain lähimmästä terveyskeskuksesta antihistamiinia ja kortisonia ja lauantai jatkui.

Sunnuntaina aamuyöstä heräsin helvetilliseen kipuun. Kivikohtaus! LOL. Sen tunnistaa samantien. Litalginit sun muut siihen tepsivät napit kulkee mukana aina, onneksi. Koliikki kesti monta tuntia, mutta en halunnut lähteä lääkäriin. Mulla oli lähes samat lääkkeet kivun lievittämiseen kun sielläkin.

Eilen soittelin urologian polille, että nyt kävi näin. Siinä viimeisessä urologin lausunnossa lukee muistaakseni jotain siitä, että jos on jotain kipuilua tai vaiva uusii, niin vaatis laajempia selvityksiä. Ystävällinen hoitaja sanoi printtaavansa tietoni lääkärille ja laittavansa liitteeksi tiedon, että kiviongelma on palannut. Joku hoitaja (olisko siellä korvapolilla) kertoi minulle sinne tulleesta muutoksesta; hoitoon voi tulla ilman lähetettä vain puolen vuoden ajan viimeisimmästä käynnistä, muuten tarvii uuden lähetteen. Alunperin suhtauduin skeptisesti pääsyyni pelkällä soitolla suoraan takaisin, mutta hoitaja oli lähes varma, että kyllä se onnistuu. Postia odotellessa, jatkosta infotaan kirjeitse. Myös siinä tapauksessa, mikäli tarvitsen uuden lähetteen.

Kivikohtaukset on ikäviä, mutta siihen liittyvät selvitykset tuskin uhkaavat henkeäni. Sainpas kuitenkin hyvän syyn jatkaa satunnaista kirjoitteluani tänne. Koska pilkku on kivempi, kuin piste. En voi luvata mitään kovin jännittävää tai säännöllistä kirjoittelua, pikemminkin loputonta jaarittelua. Hymiö!

Alunperin oli tarkoitus kirjoitella siitä, miten Thyroxinin vaikutus alkaa tuntua olossa. Mieletöntä! Annostusta säädetään edelleen sopivaksi, labrat oli viikko pari sitten. Jännää miten se vaikuttaa oloon, en ollut edes tajunnut kuinka paljon energisempi voisin olla. Muutama kuukausi aloittamisen jälkeen alkoi energiaa riittämään entistä enemmän. Hiukset ei vielä ole alkanut kasvamaan, mutta tuollaiset asiat nyt ei näin nopeasti tapahdukaan. Mulla on erittäin kiinnostava ja haastava työjuttu meneillään, eli lisäenergia on tullut tarpeeseen! Yhdessä vaiheessa olin varma, että kilppari on kääntynyt liikatoiminnan puolelle, koska olo oli niin levoton. Se meni ohi ja viimeisten labrojen mukaan ei tosiaan missään liikatoiminnalla vielä olla. Hankalaa tuollainen sopivan annostuksen löytäminen.

Mietin eilen, miten surullista onkaan, että kesä on kohta ohi. Onneksi tykkään syksystä melkeinpä enemmän kuin kesästä, muutoin kesän loppu olisi ihan liian ankeeta. Vaikka luonto ei syksyllä heräile, niin minulle syksy on aina ollut uuden alku. Eilen mietittiin hyvän ystävän kanssa, että ehkä pitäisi alkaa viettämään omaa uutta vuotta elo-syyskuun vaihteessa. Ehkä pitäisi.

Tämä piti olla siinä viimeisessä blogikirjoituksessa, mutta koska sellaista ei ole, niin laitetaan se tähän. Tämän biisin innoittama tämä blogi on saanut nimensä. Ehkä ois aika.


http://www.youtube.com/watch?v=6TOp2RzBwyU

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti